Mietin että voisin tehä jonku vähän isomman työn ja kans semmosen mitä oikeasti tarvii, ja yhistin siihen sitte samalla sen värjäyksen, päätin tehä pussilakanasetin.
Mulla oli alusta asti selvillä, minkä värisen teen, mutta sitä värjäystyyliä en ollu vielä miettinyt yhtää.
Saara näytti sitte lumen avulla värjättyä kangasta, ja kun näin sen niin, tiesin että tuollain minä teen.
Kokeilin kahta eri tyyliä:
ohentamatonta kangasväriä ruiskuemulsiolla ohennettua väriä
Ilman sitä ohennusta oli parempi.
Seuraavalla tunnilla toin kaks saavillista lunta kässänluokan märkätilaan,
toisen saavillisen altaaseen tyynyliinan värjäystä varten ja toisen lattialle,
pussilakanaa varten.
Levitin lumen tasasesti ja tiputtelin väritippoja lumen päälle ja laiton kankaan siliästi siihen päälle.
Sitte illalla kävin ottaa ne kankaat pois ja virutin ne ja laiton kuivumaan.
Sitte kun ne oli kuivunu, silitin lakanat, että se väri tarttuis siihen varmasti kiinni.
Siinä ompeluvaiheessa joutu käyttää omia aivoja, että sai siihen tyynyliinaan sen “taskun” tehtyä sillain, että saumoja ei näy, kyllähän se suju hyvin, kun neulojen avulla testasi että miten se toimii.
Pussilakana oli helepompi ommella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti